Leivotaan lasten kanssa kuukiviä

Räntäpäivää piristämään päätimme hoitolasten kanssa tänään leipoa ulkoilun päätteeksi. Teimme näitä kuukiviä, joita omat lapseni ovat tykänneet aikanaan tehdä. Alkuperäinen resepti löytyy kirjasta Lasten parhaat herkut ( Jane Bull, Lasten Parhaat Kirjat).

Näiden valmistukseen lapsi saa todella osallistua, eikä vain mitata aineksia. Ja hyviä ovat!

Reilu 20 kuukiveä

7dl vehnäjauhoja

200g margariinia

2,5 dl fariinisokeria

2 tl leivinjauhetta

4 dl rusinoita

1 tl vaniljasokeria 

2 kananmunaa 

 

Nypi jauhot ja pehmeä rasva, lisää rusinat, sokeri ja leivinjauhe sekä vanilja.

 

 



 

Riko munien rakenne kulhossa ja sekoita ne viimeiseksi taikinaan. Puristele kaikki ainekset palloksi ja ota pellille nokareita. 

Paista 200 asteessa noin 12-15 minuuttia. Kuukivet saavat tuntua uunista poistettaessa pehmeiltä, jäähtyessään ne kovettuvat.

Reseptiä voi tuunailla vapaasti, vaikkapa vaihtamalla rusinat kuivattuun papaijaan tai karpaloihin, suklaamuruihin tai värikkäisiin strösseleihin.

 

 

Raparperi-mansikkakiisseli

Kesän ykkösvälipala on ehdottomasti raparperikiisseli tai mukista juotavaksi tarkoitettu ohueksi suurustettu raparperikeitto.

Tässä kiva satsi, josta riittää välipalaksi omille ja naapurinkin lapsille.

1,2 l vettä 

350 g raparperia pilkottuna

2-3 dl sokeria

7 rkl perunajauhoja + tilkka vettä

1/2 sitruunan mehu

Muutama kourallinen pakastemansikoita

Vaniljaa myllystä / vaniljasokeria

Keitä raparperia noin 5 minuuttia, jotta sen rakenne pehmenee ja hiukan hajoaa. Lisää sokeri ja ota kattila pois liedeltä. 

Sekoita kupissa perunajauhot vesitilkkaan niin, että jauhot liukenevat kokonaan. Kaada suurus kuumaan kiisseliin sekoittaen. 

Siirrä kattila takaisin liedelle ja kiehauta. 

Lisää valmiiseen kiisseliin jäisiä pakastemansikoita ja kaada tarjoiluastioita jäähtymään. Lisää vanilja hiukan jäähtyneeseen kiisseliin. 

Ripottele vielä kiisselin pinnalle sokeria.

Tarjoile kerman tai maidon kanssa, maistuu namilta myös vaniljajäätelön päällä. 

Oreo - Rocky Road

Oreot tuntuvat lasten mielestä olevan aina se ykkösjuttu ja siksipä tein vapuksi lapsille herkkupalaksi näitä.

200g Oreo-keksejä

300g valkosuklaata 

60g pieniä vaahtokarkkeja

100g tummaa suklaata

100g maitosuklaata

Pieni noin 2/3 kekseistä pieniksi paloiksi. 

Pilko valkosuklaa paloiksi ja sulata se mikronkestävässä astiassa 30 sekunnin jaksoissa, välillä aina käännellen. 

Lisää vaahtokarkit sulan valkosuklaan joukkoon ja sekoita. Kääntele joukkoon myös Oreo-palat. 

Vuoraa halk. 22cm piirasvuoka tai vastaava leivinpaperilla ja painele seos vuokaan. 

Sulata loput suklaat samoin kuin valkosuklaa ja kaada sula massa vuokaan päällimmäiseksi. Pilko veitsellä loput keksit ja painele ne suklaan päälle. 

Anna kovettua kylmässä muutama tunti ennen herkuttelua. 

Säilytä jääkaapissa. 

Mantelinen frangipane-raparperitorttu

Muutama päivä sitten "selailin päivälehteä kahvitauolla" eli uppouduin hetkeksi Pinterestin maailmaan ja näin siellä raparperipiirakan, jonka kansi oli punottu raparperisuikaleista. Raparperit olivat kuin kuulas, kaunis hohtava kori piiraan päällä.  Leivonnainenoli niin kaunis, että se piirtyi mielen sopukoihin niin, että sellaista pintaa oli pakko kokeilla. Luethan ensin ohjeen kokonaan.

 

 

 

Pohja

 

6 dl vehnäjauhoja

4 dl tomusokeria

225g leivontamargariinia

2 keltuaista

2 rkl kermaa

 

Laita kulhoon vehnäjauhot ja tomusokeri. Kuutioi joukkoon huoneenlämpöinen rasva ja nypi käsin taikina muruksi. Lisää keltuaiset ja kerma ja hiero taikina tasaiseksi. Kääri jauhotettuun tuorekelmuun ja laita viileään ainakin puoleksi tunniksi.

 

Creme patissiere

 

6 keltuaista

5 rkl sokeria

1,5 rkl vehnäjauhoja

1,5 rkl Maizena

2 dl kermaa

1 dl maitoa

vaniljaa myllystä

 

Vispilöi kulhossa keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi. Lisää joukkoon vehnäjauho ja Maizena. Kiehauta kattilassa maito ja vanilja, ota pois liedeltä. Lisää kuumaa maitoa kauhallinen munavaahtoon ja vispilöi samalla sileäksi. Kaada nyt munavaahto kattilaan ja kuumenna hetki koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli saostuu. Poista liedeltä, ettei kiisseli muutu munakokkeliksi.
Kaada kiisseli kulhoon ja peitä kelmulla. Paina kelmu kiinni kiisselin pintaan, että päälle ei pääse muodostumaan kalvoa. Anna creme patissierin jäähtyä.

 

 

Vihreä frangipane

 

250 g Sallisen vihreää marsipaania

1 rkl sokeria

3 tl vehnäjauhoja

pari tippaa manteliaromia

180g pehmeää voita

2 kananmunaa

 

Murusta marsipaani terälliseen mixeriin ja lisää joukkoon sokeri ja jauhot. Pyöräytä koneella, kunnes seos on pientä raetta. Lisää paloiteltu voi, sekoita taas tasaiseksi. Lisää munat ja sekoita vielä.

 

***

 

Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen.

Painele taikina suureen piirasvuokaan. (jos teet tavalliseen matalareunaiseen, 2/3 taikinaa riittää)

Laita esipaiston ajaksi foliosuikaleista tehdyt rullat kannattelemaan reunoja, jotta ne eivät valu alas esipaiston aikana.  Esipaista pohjaa 15 minuuttia.

 

Poista foliot ja kaada esipaistetun pohjan päälle frangipane. Paista 25-30 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä kokonaan.

 

***

 

 

Raparperipunos

 

noin 10 raparperinvartta, koosta riippuen.

3 dl vettä

1,75 dl sokeria

 

Leikkaa raparperi veitsellä ohuiksi, noin 2 mm suikaleiksi. Helpointa leikkaaminen on juuresveitsen kaltaisella terävällä pikkuveitsellä samoin, kuin vuolisi puusta lastuja.

 

Kuumenna vesi niin, että sokeri liukenee. Laita kattilaan vain muutama raparperisuikale kerrallaan ja anna pehmentyä. Ole tarkkana, minuuttikin voi olla liian pitkä aika. Jos suikaleet pehmentyvät liian kauan, ne menettävät muotonsa. Nosta suikaleet kuivumaan talouspaperin päälle. Ota ryöppäysliemi talteen.

 

Levitä pöydälle leivinpaperi ja puno korikuvio siihen. Reunat huolitellaan vasta myöhemmin, joten muodon kanssa ei tarvitse olla kovin tarkka. Kunhan punos on kooltaan sellainen, että se riittää piirakan kanneksi.

 

***

 

Kun piiras on kokonaan jäähtynyt, ota jäähtynyt creme patissiere ja vatkaa se sileäksi ja kiiltäväksi. Laita koko annos tortun päälle.

Kumoa creme patissierin päälle raparperipunos ja leikkaa keittiösaksilla reunat tasaisiksi. Sivele pinnalle kiilto raparperien keitinliemestä.

 

Makuraati tuumasi, että torttu oli jotakin aivan muuta, kuin mitä raparperitortulta olisi odottanut. Piiras oli lempeä ja makealle mantelitäytteelle toi vastakohtaisuutta raparperi, jossa oli vielä purutuntumaa.

Vaikka tuo koripunottu kansi on kaunis, oli torttu mielestäni hiukan liian hankalasti leikkaantuva kahvipöytään. Jos kuitenkin haluat ihastuttaa vieraita tällä piiraalla, suosittelen, että leikkaat itse terävällä veitsellä palat kauniiksi lohkoiksi ennen vieraiden saapumista :)

 

 

 

 

Kookosrakkautta ja raparperipiirakkaa

Jos minulta olisi kysytty muutama vuosi sitten mielipidettä kookoksesta, olisin sanonut, että se on minulle ehdoton ei-ei -aines. Lapsuuden herkkumuistoista kaukana ovat Bounty-patukat, eikä lempimuistoihin kiiri edes Espanjassa eksoottisena herkkuna syöty kookosjugurtti, jonka silkkistä rakennetta rikkoivat jäyhästi hampaissa pehmenneet karkeat kookoshiutaleet.

Sitten vuosia myöhemmin kauppoihin ilmestyi kookosmaito, jota ryhdyin käyttämään suvereenisti ruuanlaitossa. Perheen ehdottomiin suosikkeihin kuuluukin nykyään kookoskana, possullekin se kookos on oikein maistuva kaveri.
Sitten myöhemmin tapahtui rakastuminen kookoshiutaleisiin. Ei niihin sellaisiin vaaleisiin naturelleihin, vaan kullankeltaisiin ja rapeisiin. Voi ah, ne ovat niin hyviä. Kuumalla kuivalla pannulla paahdetut vaaleat hiutaleet irrottavat ensin tuoksuvaa öljyä ja sitten muuttuvat kauniin värisiksi ja paahteisiksi. Niillä verhoilen mielelläni vaaleat ja tummat mokkapalat tai sirottelen niitä kermakakun reunoille krokantin sijaan. Terveellisempääkin niin.

Siihen ihan valkoiseen, tuoreeseen, kuorestaan syötävään kookokseen olen myös tutustunut ja sekin on kyllä aivan muuta, kuin ne kuivat hiutaleet. Ateenan Ermoulla ja Monastirakilla istuu metallisen myyntikärrynsä takana pappa, jonka pöydässä jääkylmä vesisuihku huuhtelee vasta pilkottuja kookoksia pitäen ne raikkaina. Sellainen kookos on myös virkistävä rouskuteltava. Herkullinen kerrassaan. Raikasta ja pakko saada.

Olen RAKASTUNUT kookokseen!

Tähän piirakkaan tein pohjan melkein samoin, kuin Omenasosepiirakkaan, mutta käytin pohjaan kananmunista ainoastaan keltuaiset. Valkuaiset laitoin talteen pinnalle tulevaa "kookos-crumblea" varten.

Pohja:

240g sulatettua margariinia
240g sokeria
2 kananmunan keltuaista
360g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Sekoita puuhaarukalla sulatettu rasva ja sokeri keskenään. Sekoita joukkoon keltuaiset ja lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet. Muotoile kiinteäksi taikinaksi ja painele leivinpaperoidulle uunipellille jauhoisilla sormilla.

Täyte:
200g maustamatonta tuorejuustoa
muutama raparperinvarsi
mansikoita

Sekoita lusikalla tuorejuuston rakenne pehmeämmäksi ja levitä se pohjataikinan päälle. Ripottele pinnalle pilkotut raparperit ja mansikat. Jos käytät pakastemansikoita, sulata ne kevyesti ensin ja lisää 1-2 ruokalusikallista perunajauhoja mansikoihin ennen, kuin kaadat niitä piirakan päälle. Perunajauhon tärkkelys sitoo pakastemarjoista ylimääräisen nesteen ja piirakka ei vetisty, vaan pysyy täyteläisenä.

Kookos-crumble:

2 kananmunan valkuaista
100 g kookoshiutaleita (tai enemmänkin, valkuaisten koosta riippuen)
1 dl sokeria

Sekoita kookosmurun ainekset keskenään. Muru ei saa olla löysää, mutta sen ei ole tarpeen olla irtonaistakaan. Ripottele kookosmurua kauttaaltaan piirakan päälle ja paista 180 asteessa noin 20-30 minuuttia tai kunnes piirakka on saanut kauniin värin ja pohja on kypsynyt.

Julia Child'n jugurttitorttu

Jääkaappia siivotessa löysin litran purkin pari päivää vanhaa ARKI-jugurttia. Maku taisi olla mansikka & banaani ja ajattelin käyttää tätä reseptikokeiluun. Koska minä olen minä, piiras syntyi alkuperäistä ohjetta silmäillen ja samalla soveltaen ja lopputulos on maukas, mutta täsmällistä ohjetta ei ole missään tallessa. Minkäs sitä luonnolleen mahtaa... 

 

 

Täytteeseen kuitenkin vaahdotin pari kananmunaa sokerin kanssa vaahdoksi, lisäsin jugurttia pari desiä ja vehnäjauhoja noin 1,5 dl. Ja myllystä päälle vaniljaa. Kaadoin täytteen piiraspohjalle, jonka päälle ripottelin ensin sokeria. Täytteen päälle lisäsin vielä ananasta paloina ja puoli pussia mantelilastuja. 

Paistoin 200 asteessa kullankeltaiseksi. 

Alkuperäinen ohje löytyy food.comista nimellä "Julia Child's Baked Yogurt Tart". 

Laskiais-briossit

En ole ehtinyt kunnolla kauppaan Ravintolapäivän jälkeen ja sokerikippo oli melkein tyhjä. En siis tehnyt perinteisiä laskiaispullia tänään, vaikka laskiaistiistai olikin. Tein briossitaikinan, joka sopikin näihin oikein hyvin. 

Taikina;

1.5 dl lämmintä kermamaitoa

1 dl fariinisokeria

1 tl suolaa

1 pss kuivahiivaa

3 kananmunaa

11 dl vehnäjauhoja

225 g pehmeää voita

Täyte:

1 dl maustamatonta tuorejuustoa

2 rkl tomusokeria

Pari tippaa karvasmanteliöljyä

Viimeistelyyn mantelimassaa ja kermatilkka.

Sekoita maitoon sokeri, suola ja hiiva. Vispilöi mukaan kananmunat ja lisää sitten puolet jauhoista. Sekoita tasaiseksi,  lisää pehmeä rasva ja loput jauhot. Anna taikinan levätä muutama minuutti. 

Kaaviloi suorakaiterksi ja taita kolmeen osaan, kumpikin reuna keskelle. Käännä taikina js kauli uudelleen auki. Taita taas kolmeen, käännä ja kauli. Toista noin 3 kertaa ja anna taikinan taas huilata 10 minuuttia. 

Sekoita täytteen aineet keskenään. 

Kauli taikina suorakaiteeksi ja levitä täyte. Rullaa ja viipaloi taikina n 18 osaan ja laita palat leikkuupinta ylöspäin muffinssipellille paperivuokiin. Kohota lämpimässä tunnin ajan. 

Voitele munalla ja paista kypsiksi 200 asteessa. 

Leikkaa jäähtyneestä briossista hattu pois, voitele kermalla ohennetulla mantelimassalla ja pursota päälle kermaa.

 

Marianne-suklaakakku & basilikamousse

Isänpäiväksi halusimme lasten kanssa leipoa jotain muuta, kuin perinteistä täytekakkua. Lapset toivoivat pätkiskakkua, mutta kiireessä kaupassa käydessäni en löytänyt Pätkiksiä (kassalla niitä olisi roikkunut, mutta suunnitelma meni uusiksi jo karkkihyllyllä seistessäni). 

Tein suklaakakun, jonka päällä on basilikalla maustettu kermamousse ja tuoreita mansikoita

 

 

 

Piparminttuinen suklaakakku & basilikamousse

115 g Flora Kulta kasvirasvavalmistetta

100g Fazer Mariannesuklaata

100g Panda Hurmaava Tumma suklaata

4 keltuaista

3 dl tomusokeria

0,5 dl perunajauhoja

4 valkuaista

 Kuumenna rasva pienessä kasarissa ja lisää joukkoon pilkottu suklaa. Älä keitä, vaan anna suklaan sulaa rasvan sekaan. 

Vaahdota keltuaiset ja tomusokeri. Vatkaa joukkoon perunajauhot ja lisää valuva rasva-suklaaseos.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele valkuaisvaahto suklaataikinan joukkoon nokare kerrallaan. Älä vatkaa, vaan nostele reunoilta keskelle nuolijan avulla. 

Kaada taikina voideltuun n. 18 cm vuokaan (irtopohja tai reunavuoka paras). Paista 175 asteessa noin 25-30minuuttia. 

Anna kakun jäähtyä. 

Basilikamousse

1 prk Flora Vispi (2,5 dl)

n 10 (tai maun mukaan) tuoretta basilikanlehteä

Tomusokeria

3 liivatelehteä

Vatkaa kerma vaahdoksi, makeuta hiukan tomusokerilla ja lisää silputtu basilika. Luota ohjeen mukaan liotetut liivatetehdet kerman joukkoon ja jätä hyytymään. 

Tarjoile jääkaappikylmä kakku hyytyneen basilikamoussen ja tuoreiden marjojen kera. 

Hyvää isänpäivää!

Churrot ja kuuma suklaakastike

En ikinä unohda ensimmäistä kertaa, kun sain maistaa lapsena Espanjassa churroja ja paksua suklaakastiketta. Se tuoksu, joka kahvilassa silloin leijaili, on tallentunut muistiini ikuisiksi ajoiksi.

Vaikka läpi joulun on saanutkin herkutella, päätin käyttää osan suklaista suklaakastikkeeseen ja paistella kotona kanelisia churroja. Periaatteessa churrojen taikina muistuttaa hyvin paljon tuulihattutaikinaa, joka vain paistetaan uppopaistamalla öljyssä.

Kasa churroja 6-henkisen perheen herkutteluiltaan syntyy näin:

Taikina

2,5 dl vettä

100g voita

(ripaus suolaa)

2,5 dl vehnäjauhoja

3 kananmunaa

kanelisokeria

Yksinkertainen suklaadippi

130g suklaata

1,5 dl kermaa

pieni loraus öljyä (pitää kastikkeen juoksevana)

Laita kattilaan vesi ja voi, kuumenna niin, että voi sulaa. Lisää jauhot ja sekoita voimakkaasti niin, että taikinamassa irotaa kattilan reunoilta muodostaen pallon.

Siirrä kattila pois levyltä. Ota avuksi sähkövatkain ja lisää muodostuneeseen taikinapalloon vatkaten kananmunat yksi kerrallaan.

Valmista kastike kuumentamalla kerma kattilassa ja lisäämällä kuuman kerman joukkoon pieneksi paloiteltu suklaa. Suklaa sulaa joukkoon kääntelemällä. Kun suklaa on sulanut, laita joukkoon pieni tilkka öljyä.

Kuumenna öljy kattilassa. Kuumuus on sopiva, kun öljyyn pudotettu leivänmurunen alkaa heti kuplimaan ja muuttamaan väriään ruskeammaksi puolen minuutin kuluessa.

Siirrä valmis taikinamassa pursotinpussiin ja leikkaa pussiin pieni reikä. On makuasia, millaisia churroja haluaa. Jos teet suuremman reiän, saat paksuja ja pulleita churroja. Pienemmällä reiällä voit pyörittää kuumaan öljyyn vaikkapa spiraaleita, jotka paloittelet sopiviksi, kun ovat kypsiä.

Nosta kypsät churrot talouspaperille hetkeksi valumaan ja kieräytä kaneli-sokeriseoksessa. Tarjoile lämpiminä kuuman suklaadipin kanssa. Voit laittaa dipit tarjolle vaikkapa snapsilaseihin, jokaiselle syöjälle omansa.