sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Suolainen FETAKAKKU

 

 
Moni suomalainen pitää itseni tavoin kreikkalaisista mauista. Maut ovat usein puhtaita, syviä, raikkaita ja selkeitä ja moni kokee ne miellyttävinä ja omaan suuhun sopivin. Selailen usein Kreikanmatkoilta ostamiani ruoka- ja leivontalehtiä kotona ja etsin ohjeita ja vinkkejä. Suomen Kotikokki-sivustoa Kreikassa vastaava sivusto löytyy myös netistä ja sieltä löytää myös mielenkiintoisia vinkkejä. Tällä kerralla kokeiluun tuli tämä fetakakku, johon aina välillä olen reseptien joukossa törmännyt. Reseptejä löytyi paljon erilaisia, tässä niistä yksi.

Tämä on oikeastaan yhdistelmä kakkua ja uunimunakasta ja mielestäni sopii mainiosti pieneksi välipalaksi tai iltapalalle. Kun päälle vielä laittoi fetajuustoa lisää, kakku on ihan kiva tuttavuus. Pilkoin taikinaan mukaan hiukan myös Kalamata-oliiveja.

200 g kreikkalaista jugurttia
4 keltuaista
4 valkuaista
2,5 dl fetamurua
1,2 dl öljyä (rypsikin käy maun puolesta hyvin)
280-300g jauhoja
Kalamata-oliiveja
 
 
*   Vatkaa valkuaiset vaahdoksi
*   Riko toisessa kulhossa keltuaisten rakenne vispilällä, lisää fetamurut, öljy ja jauhot.
* Kumoa keltuaismassan päälle kova valkuaisvaahto ja kääntele varovasti valkuaisvaahto   taikinanuolijan avulla seokseen. Lisää vielä pilkotut oliivit varovasti joukkoon.
*   Laita taikina kakku- tai leipävuokaan ja paista uunin alatasolla 180 asteessa noin 40-45 minuuttia.


 
 
 



torstai 25. helmikuuta 2016

Pullapäivä: Presso Paakari 2016 -kilpailu

 
Pääsin viime viikolla seuraamaan Helsingin Salmisaaressa Lantmännen-Unibaken keittiöllä järjestettyä Presso Paakari 2016 -kilpailua. Loppukilpailussa oli paikalla lähes 40 reseptiehdotuksen joukosta valitut kahdeksan finalistileipuria, jotka olivat ideoineet kahvilaketjun valikoimiin uusia herkullisia pullavaihtoehtoja. SOK:n Presson ketjupäällikkö Janne Kulovuori kiteytti Presson ideologiaa sanomalla: "Ketjussa oleminen ei tarkoita kahleissa olemista". Kahviloita kannustetaankin luovuteen ja innovointiin ja siihen perustuen luotiin myös nyt ensimmäistä kertaa järjestetty Presso Paakari 2016 -kilpailu.


 
 
 
 
 
 
 
Kilpailijat valmistivat ja tuunasivat kilpailupullansa ja tuoreita tuotteita olivat tuomaroimassa Kulovuoren lisäksi SOK Matkailu- ja ravitsemiskaupan kehityspäällikkö Jussi Ulanen, Lantmännen-Unibaken avainasiakaspäällikkö Piia Töllinen sekä Pullahiiren leivontanurkka-blogin Taru Vihavainen. Tuomaristo oli vaikean paikan edessä kaikkien herkkujen kanssa. Pullatuotteet asetettiin järjestykseen arvioimalla paitsi tuotteen tarinaa, makua, ulkonäköä ja innovatiivisuutta, niin myös kaupallista puolta.
 
 
 
 
Tuomariston suorittaessa arvostelutyötään, meille bloggareille järjestettiin oma pullakoulu. Jennin opastuksella harjoittelimme pullan letittämistä neljällä säikeellä ja Marko antoi hyviä vinkkejä voisilmäpullien leivontaan.
Marko jakoi meille voisilmäpullien ystäville kallisarvoisen vinkin: pullan voisilmävoin ja sokerin (tai kaneli-sokerin) sekoituksen voi valmistaa jo ennakkoon, pursottaa leivinpaperille pötköksi ja sitoa pakastimeen odottelemaan käyttöä, aivan kuten tavallisen maustevoinkin! Uunia vaille valmiiden pullien päälle leikataan voinappi jäisestä pötköstä ja painetaan pullan päälle.
Jos taas on taipumusta siihen , että se voisilmä ei meinaa pysyä paikoillaan pullan keskellä, sokerin ja voin joukkoon voi sekoittaa hiukan vehnäjauhoja sitomaan seosta. Hyviä vinkkejä!
 
 
 
 

 

 
 
 Opastuksen jälkeen saimme itse iskeä sormet taikinaan. Valmistaikinat ovat jääneet minulle melko vieraaksi, joten tämä Vaasan Kotiuunin valmis taikina on iloinen yllätys! Taikina ei ollut tarttuvaa ja sitä oli helppo käsitellä. Letitykset sujuivat ja bloggaajat pääsivät kokeilemaan ja keksimään erilaisia makuyhdistelmiä pullien ja kranssien sisälle. Maukkaalta kuulostaa esimerkisi Nutella & appelsiinimarmeladi sekä pähkinärouhe ja omaksi suosikikseni noussut tuorejuusto-lemon curd-rusina.
 
 

Kilpailutuotteet yhdessä kuvassa
 


Kilpailun kolme palkittua: Emilia Koskiniemi (vas.), Miia Mäkinen sekä Henna Siippainen.
 

Kaikkien finalistien pullaehdotukset pääsevät Presso-kahviloiden tuotelistalle.
 

Päivän päätteeksi tuomaristo sai työnsä valmiiksi. Voittajapullaksi julistettiin seinäjokelaisen Miia Mäkisen mustikka-tuorejuustokierre, jossa kohtaavat suomalaisen kahvipöydän suosikit korvapuusti ja mustikkapiirakka.
Toiseksi kilpailussa tuli Emilia Koskiniemi Tampereelta herkullisella päärynäpullalla ja kolmannen sijan otti bostonpullallaan Henna Siippainen Kuopiosta.
Jokainen päivän aikana leivottu kilpailutuote on ansainnut paikkansa finalistien joukossa ja siitä kiitoksena jokaisen finalistin ehdous tulee myös löytymään Presso-kahviloiden pullavalikoimista.

S-ryhmän Presso-kahviloita on Suomessa 37 ja ne sijaitsevat Kauppakeskusten ja Prismojen yhteydessä tarjoten asiakkailleen viihtyisän levähdyshetken ostosten lomassa. Koulutetut kahvimestarit huolehtivat kahvin tuoreudesta läpi päivän ja kahvileivät tarjoillaan aina vastapaistettuina.






tiistai 23. helmikuuta 2016

#Arkiruoka: Lihamakaronilaatikko

 
Lihamakaronilaatikko on kuulunut lasten lempiruokiin varmasti aina. Tämä makaronilaatikko valmistui paistoa vaille lasten syödessä aamupalaa ja jälkilämpöä hyödyntäen oli ruoka juuri sopivasti paistunut ulkoilusta palatessamme sisälle pari tuntia myöhemmin


Lihamakaronilaatikko 6:lle

400 g tummaa makaronia
400g sika-nautajauhelihaa
1 iso keltasipuli
1-2 valkosipulin kynttä
suola, pippuri
Pari ruokalusikallista silputtua tuoretta persiljaa
3 pientä tai 2 isoa kananmunaa
6 dl kermamaitoa
(paahdettua sipulirouhetta)
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
 
Laita pastalle vesi kiehumaan ja keitä pasta pussin ohjeen mukaisesti.
Kuullota öljyssä silputtu sipuli ja lisää jauheliha sekä pienitty valkosipuli. Paahda kuivaksi ja mausta suolalla ja pippurilla sekä persiljasilpulla.

Kaada vesi pois kiehuneista makaroneista. Lisää paistettu jauheliha ja sekoita. Kaada makaronien päälle maito sekä kananmunat, joiden rakenne on rikottu. Sekoita ja kaada voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle paahdettua sipulirouhetta.

Paista makaronilaatikko kypsäksi 200 asteessa noin 30-40 minuuttia.

Minä laitoin laatikon uuniin ja paistoin 200 asteessa noin 18 minuuttia. Sitten sammutin uunin ja ruoka kypsyi jälkilämmössä kypsäksi ja odotti uunissa valmiina nälkäisiä ruokailijoita.
 
 


maanantai 22. helmikuuta 2016

#Arkiruoka: Kikhernekeitto nopeasti / hitaasti

Pikainen arkiruoka syntyy kätevästi säilötyistä kikherneistä. Nämä tölkki-kikherneet ovat suoraan valmiita syötäviksi tai niistä voi valmistaa hummus-tahnan tai lisätä näitä ruokaisaan salaattiin. Näistä syntyy arkena myös todella nopea kikhernekeitto, sillä kymmenen minuuttia riittää mainiosti keittoajaksi.


 
Kikhernekeitto 4-5:lle
 
 
3 tlk säilöttyjä kikherneitä
1 iso sipuli
1-2 valkosipulinkynsi
ripaus jeeraa
suolaa, pippuria
sitruunamehua
(vehnäjauhoja)
vettä sen verran, että kikherneet peittyvät
persiljaa
 
* Kuumenna öljytilkka ja kuullota sipuli & valkosipuli. Lisää valutetut säilötyt kikherneet ja kaada päälle vettä sen verran, että kikherneet jäävät veden alle.
* Keitä noin 10 minuuttia, mausta suolalla ja pippurilla. Ota kulhoon pari kauhallista herneitä ja soseuta sauvasekoittimella hienoksi. Lisää seos keittoon. Jos keitos jää vielä liian löysäksi, voit sekoittaa suuruksen vehnäjauhosta ja sitruunamehusta. Jos paksuus on sopiva, lisää sitruunamehua maun mukaan. Voit myös ohentaa liian sakeaa keittoa lisäämällä kuumaa vettä.
 
* Ripottele päälle fetamurua, tuoretta persiljaa / korianteria ja loraus hyvä oliiviöljyä.

 
 

 
 
Pidemmän valmistusajan vaativa "sunnuntaiversio" kikhernekeitosta valmistetaan kuivatuista ja itse liotetuista kikherneistä. Tässä on Rena Salaman'n ohje keitolle (kursiivilla omat huomioni):

Kikhernekeitto 4:lle
 
1,5 dl neitsytoliiviöljyä + lisää tarjoiluun
1 iso sipuli silputtuna
350g kuivattuja kikherneitä yön yli liotettuina
1 rkl vehnäjauhoja
1 sitruunan mehu / maun mukaan
 3 rkl silputtua sileälehtistä persijlaa
suolaa, pippuria
 
 
* Kuumenna öljy padassa, lisää sipuli ja kuullota (En käytä yhtä paljon öljyä, kuin Rena neuvoo, vähempikin on riittänyt) Lisää valutetut ja kahteen kertaan huuhdotut liotetut kikherneet. Kääntele paistolastalla muutama minuutti, jotta öljy ympäröi kikherneitä kauttaaltaan. Itse lisään sipulin joukkoon aavistuksen myös valkosipulia ja jeeraa.

* Lisää kuumaa vettä niin, että sitä on noin 4 cm herneiden yläpuolelle. Kiehauta ja kuori pinnalta valkoinen vaahto. Laske lämpöä ja keitä noin 1,5 tuntia, kunnes kikherneet ovat pehmeitä.

* Kaada jauhot kuppiin ja sekoita niihin sitruunamehu. Lisää suurus kypsien kikherneiden joukkoon, sekoita, tarkista suolan ja pippurin määrät. Kypsennä vielä 5-10 minuuttia välillä sekoittaen.

* Ota padasta pari kupillista kikherneitä ja laita ne monitoimikoneeseen (sauvasekoitin). Käytä konetta hetki, jotta herneet rikkoutuvat karkeaksi soseeksi. Kaada ne takaisin pataan ja sekoita. Keitto sakenee ja paksuuntuu hieman. Lisää persilja ja tarkista taas maku. Lisää tarvittaessa sitruunamehua, jos keitto vaikuttaa pliisulta.

* tarjoile persiljasilpun / korianterisilpun ja fetamurusten kanssa, lorauta päälle hiukan hyvää öljyä
 

 

Ravintolapäivän kokemuksia 21.2.2016

 

Vuoden ensimmäinen ravintolapäivä järjestettiin eilen sunnuntaina. Lauantain sää oli hurjaa pyryä ja tuulta, joten kaikki pihan valmistelut jäivät ravintolapäivän aamulle. Seitsemän jälkeen kun aloittaa lumitöillä, niin luulisi ehtivän paljon. Ehtikin, mutta niukin naukin :) Mies raivasi ulkona puitteita ja minä hääräsin keittiössä.

Pihatelttaan mahtui kolme pirttipöytää ja talon etukuistillakin oli ruokailupaikkoja. Pihan jääkaapista löytyi jälkiruuat, kenelle vielä makea maittoi. Ihmisiä saapui paikalle jo heti klo 12 ja viimeiset asiakkaat lähtivät puoli neljän aikaan.

Kaikkiaan ruokailijoita kävi yli 60 ja ruokaa riitti juuri parahiksi kaikille. Ravintolapäivän valmisteluissa tuli mm.

kuutioitua reilu 5 kiloa naudan hyvää paistia,
ruskistettua 4 kiloa jauhelihaa,
pilkottua 6 kiloa tomaatteja,
kuorittua 4 kiloa pieniä pyöreitä salottisipuleita,
valutettua 4 kiloa jugurttia,
raastettua iso kassillinen  kurkkua,
kaadettua ruokiin kolme pulloa punaviiniä ja kaksi pulloa valkoviiniä ja
viipaloitua kolme kiloa munakoisoa.

Oliiviöljyä kului kolme litraa, kananmunia noin 30 kappaletta.

Ja läpi valmistelujen meillä tuoksuivat tuoreet yrtit ja sitruuna.
Muutama kuva satunnaisista syötävistä.

 
 
Kikhernekeitto
 
Tzatzikin valmistusta
 

Pantzaria, uunipunajuuret valmisteilla

Kirsikkajuustokakku

 

Sitruuna-unikonsiemen kuppikakku

Kreikkalainen appelsiinikakku

Red velvet minikuppikakku
 

Pulla-Akka itse tavernan sulkeuduttua.
Vilpittömät kiitokseni asiakkaille, nähdään taas!
 

 
 

perjantai 19. helmikuuta 2016

Ravintolapäivä 21.2.2016

 
On tullut aika vuoden 2016 ensimmäisen Ravintolapäivän! Vuodenaika on haasteellinen, mutta silti lähden taas mukaan. Luvassa kreikkalaisia makuja, mm. stifado, moussaka, kikhernekeitto sekä jälkkäreistä galaktobureko, appelsiinikakku, juustokakkuja sekä pari laatua cupcakeja.

Munakoisot hankittu, huomenna itketeään. Siis munakoisot. Kiva, jos näemme sunnuntaina!


 
 
Ps. Oriste! -taverna avautuu pihamaalle katokseen. Katoksessa hohkaa lämppäri, mutta kannattaa muistaa kuitenkin pukeutua ulkoilman mukaisesti :) 

torstai 18. helmikuuta 2016

#Arkiruoka: Tonnikalapasta

 
Tonnikala purkissa on mainio arjen apuri. Kun katsot jääkaappiin, etkä löydä sieltä oikein sopivaa syötävää, säilykepurkkivaraston tonnikalasta voi loihtia mitä vain. Se sopii pitsoihin ja suolaisiin piirakoihin, tonnikala maustaa salaatin ja uskokaa tai älkää, se sopii myös keittoon! Tonnikalakeittoa lupaan kokkailla teille jossain vaiheessa, mutta tässä kuitenkin tämän päivän arkinen pasta:
 



Valitse itsellesi mieluinen pasta. Minä pidän tällaisessa ruuassa fusilli-pastasta, sillä sen kierteisiin mahtuu piiloon paljon makuja.
Laita pastavesi kiehumaan ja mausta se reilusti suolalla. Keittele pasta paketin ohjeen mukaan. Kun fusillit ovat kiehuneet, on tonnikalakin melkeinpä jo valmista...


Pastaveden kiehuessa ryhdy siis tonnikalan valmisteluun:

2 prk tonnikalaa paloina öljyssä
1 iso sipuli pilkottuna
2 valkosipulinkynttä
1 prk tomaattimurskaa
1 tl sokeria
3-4 rkl Oliivitahnaa (Lidl - sisältää kaprista & anjovista)
suolaa, pippuria
tuoretta persiljaa
Rucolaa
(Lidl'n oliivitahna on mainio tuote ja se löytyy Deluxe-tuoteperheestä. Sillä täyteläistyy ruuat ja se on todella maukasta leivän päälle sipaistuna.)
 
* Tilkka öljyä pannulle tonnikalapurkista
* Kuullota sipulit pehmeäksi, lisää tomaattimurska
* Pilko valkosipuli, lisää sokeri ja anna makujen tasaantua viitisen minuuttia hiljaisella lämmöllä.
* Lisää tonnikala, anna tasaantua pari minuuttia
* Lisää oliivitahna ja tuore persilja.
* Tarkista maut: lisää tarvittaessa suolaa, pippuria.


Pasta on varmasti tässä kohtaa valmista. Valuta pasta ja anna sen hetki kuivahtaa pinnaltaan. Älä huuhtele. Kaada pasta pannulle tonnikalan joukkoon. Ripottele mukaan vielä lisää persiljaa ja kääntele kaikki sekaisin. Lisää rucolaa & loraus laadukasta oliiviöljyä.
Rucola on muuten todella maukas lisä paitsi vihreissä lisukesalaateissa, myös lämpimien ruokien viimeistelyssä. Sen voimakas maku antaa kivan sävyn niin kuumaan pastaan  kuin pitsaankin. Ja meillä rucolaa syödään myös ihan pelkästään juuston tai kinkun tilalla leivän päällä.



#Arkiruoka: Kotitekoinen arki-gnocchi & pikainen voi-pinaatti-sipulikastike

 
Gnocchi on eräänlainen italialainen pastan laji, joka usein valmistetaan perunasta ja vehnäjauhoista. [njo:ki] saattaa tuntua ajatuksena työläältä, mutta kyllä se pikaversiona sopii myös arkeen. Aikaa kuluu perunoiden kuorimiseen ja keittämiseen sekä taikinan vaivaamiseen. Jos jokaisen gnocchin haluaa vielä muotoilla erikseen aaltoilevalla gnocchialustalla tai haarukalla, saa aikaa kulumaan.
Mutta kun ruuan haluaa nopeasti pöytään, gnoccho kannattaa jättää pieneksi palleroksi ja keittää sellaisenaan. Silloin saat ruuan pöytään 45 minuutissa.
 
 
 
 
 

Keitä perunoita ruokailijamäärän mukaan, noin kaksi perunaa henkilöä kohden. Ohjeita gnocchin valmistukseen on monenlaisia: osa keittää perunat kuorineen ja polttaa sormensa kuumia perunoita kuoriessaan, osa keittää kuorittuina, osa jäähdyttää perunat ennen jauhojen lisäystä, osa antaa perunan jäähtyä vain sen verran, ettei kananmuna paistu kuumaan massaan. Minä teen ruuan näin...


Kuudelle:
Noin 700-800g perunoita
Keitinveteen reilusti suolaa
Vehnäjauhoja
Kananmuna


Kuori perunat, pilko ne ja keitä juuri kypsiksi reilusti suolatussa vedessä. Älä keitä liikaa, etteivät perunat suotta vetisty. Kaada lävikön avulla kaikki vesi pois ja anna perunoiden hetki höyrystyä kuiviksi. Muusaa perunat haarukalla tai puristimella, älä käytä erillistä sähköistä muussainta, massa on silloin liian hienoa. Ensimmäisessä kuvassa näet, että peruna saa jäädä murumaiseksi.

Kerää survottu peruna keoksi ja lisää viereen aavistuksen pienempi keko vehnäjauhoja. Tee jauhoihin syvennys ja riko kananmuna siihen. Sekoita munan joukkoon ensin jauhot ja yhdistä seos sitten perunamassaan. Käytä sekoittamisessa kumpaakin kättä lempeästi ja kerää massaa aina reunoilta keskelle. Kun kaikki jauhot on käytetty, lisäile tarvittaessa vaivauksen aikana jauhoja. Massa muuttuu hiljalleen pehmeäksi palleroksi.


 
Kastike
 
100 g voita
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
Pari kourallista tuoretta pinaattia
*
Rucolaa
 
Sulata voi, lisää sipuli pehmenemään. Lisää pilkottu valkosipuli ja pinaatit. Pidä lämpimänä.
 



Ota nyt pieniä osioita ja pyöritä ne ohuiksi nauhoiksi jauhotulla työpöydällä. Pilko pieniksi palasiksi. Tässä vaiheessa gnocchi on jo valmis keitettäväksi. Laita palleroita kattilaan ja sekoita kerran. Keittoaika on vain noin kaksi minuuttia. Kun yksi satsi kiehuu, ehdit pilkkomaan uuden pötkön pieniksi gnocchoiksi. Gnocchi on tarpeeksi kypsynyt, kun ne nousevat veden pinnalle. Nosta kypsät mykyt vedestä reikäkauhan avulla ja laita pannulle voikastikkeen joukkoon. Tee samoin loppumassalle.

Kun saat kaikki mykyt keitettyä ja voikastikkeen joukkoon, laita mukaan vielä rucolaa maun mukaan. Pinnalle vielä parmesaania, niin ruoka on valmis.
 


 

 
 

tiistai 16. helmikuuta 2016

#Arkiruoka: Kasvissosekeitto ja sen jatko

Moni on kysellyt, mitä perhepäivähoitajien perheissä oikein syödään, kun ruokaa pitäisi laittaa ainakin kerran, yleensä kaksi kertaa päivässä (kyllä, omakin perhe syö iltaisin :) ) . Siksi ajattelin aina muistaessani ja jaksaessani lisäillä kuvia uuteen kategoriaan nimeltään #arkiruokaa. Tämä olkoon nyt kategorian ensimmäinen postaus.

 
 
Kasvissosekeitto
 




Tänään vietettiin todella mukava päivä lasten kanssa. Aluksi aurinkoisessa pikkupakkassäässä kärryilimme kerhoon, jossa oli muksuilla mukava muskari ja kivat leikit. Oikaisimme kaupan kautta kotimatkalla etsimään munakoisoa, jota ei ollut hyllyssä kuin yksi pikkuinen kappale! Voi pettymys, munakoisomuhennosta emme siis saaneet tänään lounaaksi.

Lapsia ei ainakaan haitannut hätävarasuunnitelma eli kasvissosekeitto. Se syntyy fiiliksen mukaan niistä kasviksista, mitä jääkaapista löytyy. Pohjalle kannattaa valita mielestäni kuitenkin joku tärkkelyspitoinen juures, jolloin keiton rakenne on silkkisempi soseutuksen jälkeen. Tällä kerralla keitossamme oli perunaa, porkkanaa, parsakaalia, keltaista ja punaista paprikaa, sipulia, valkosipulia, suolaa ja pala chilijuustoa ja vielä tuoretta persiljaa.
.
Kuori ja pilko siis valitsemasi kasvikset ja keitä pehmeäksi. Kaada nesteestä melkein kaikki pois. Jos ei ole aivan varma kasvisten nestepitoisuuksista, kaada osa keitinliemestä talteen. Jos keitto jää liian paksuksi, ohenna sosetta keitinliemellä, niin maut pysyvät tallessa. Herkuttelija saa tässä vaiheessa lisätä keittoon tilkan kermaa tai vaikkapa creme fraichea. Lapsille voi laittaa muutaman pisaran ruokakermaa lautaselle - se on aina kiva sekoittaa soppaan, kun pienet kädet tarttuvat lusikkaan.
 
Kasvissosekeiton kaverina vielä tummaa Reissaria ja mukissa kylmää maitoa, erittäin hyvä ja nopea talvinen arkilounas.

Kun ilta koitti, otin esille keiton loput, jatkoin maidolla, lisäsin kolme kananmunaa sekä jauhoja ja hieman suolaa sekä persiljasilppua. Sitten voita pannulle ja kasvisohukaisia paistelemaan.
Päivälliseksi söimme kasvisohukaisia, broilerin jauhelihasta tehtyjä pihvejä sekä nopean ruusukaali-appelsiinisalaatin.

Kasvisletut, broileripihvit ja ruusukaali-appelsiinisalaatti




Broilerin jauheliha on muuten mainiota vaihtelua jauheliharuokiin! Nämäkin pihvit syntyivät maustamalla pehmeä jauheliha sipulilla, za'atar-mausteella (Kaikki äitini reseptit kertoo maustesekoituksesta hienosti), chilillä ja persiljalla, lisää kananmunat ja paista jauhelihapihvien tavoin. Muistathan, että nämä pihvit pitää paistaa täysin kypsiksi ennen syömistä ja maistelua.

Ruusukaaleista poistin kannat, puolitin ja keitin hetken suolatussa vedessä. Sitten vesi pois, suikaloitua cosmopolitan salaattia sekä kuorettomia appelsiininpaloja. Hiukan suolaa ja hyvää oliiviöljyä päälle ja pikainen lämmin salaatti on valmis.

Ihan tavallista arkiruokaa.

Kaupunkikohteena Dubai

Maailma on entistä pienempi, matkailu on tehty helpoksi. Me 4-kymppiset (ja vähän päälle) olemme monet kasvaneet niin, että matkustus on tavallinen tapa tehdä selkeä katko arjen ja loman välille.
 
 
 

Me kävimme tällä kertaa miehen kanssa kaksin kaupunkilomalla Dubaissa. Suora lento sinne kestää Helsingistä alle seitsemän tuntia ja talvellakin aurinko on jopa enemmän taattu, kuin monien suomalaisten kestosuosikkikohteessa Kanarian saarilla.

 
Dubai on siis yksi Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien seitsemästä emiraatista. Dubai on reilulla 2 miljoonalla asukkaallaan myös suurin kaupunki. Erikoista on, että alle 20% väestöstä on syntyperäistä väestöä, loput 80% ovat maahanmuuttajia ja ulkomaista siirtotyöläisvoimaa. Kieltämättä moni kaupungin lukuisista työmaista muistutti kovasti Jali ja suklaatehtaan UmppaLumppia yhtenäisissä työasuissaan. Voin vain kuvitella, millaiset olot työmailla vallitsevat, kun lämpötila kohoaa heinä-elokuussa liki 50 asteeseen. Ei ole ihme, että työläisten olot ovat aina ajoittain suurena puheenaiheena.

Lentomme oli Norwegianin iltalento, Dubaihin saavuimme noin kahdelta yöllä. Ensimmäiseksi hotelliksi valikoitui SOMEWHERE -hotelli, josta saimme käyttöömme yhden makuuhuoneen sviitin. Olohuone-keittiö oli reilun kokoinen ja sohvaryhmä mukavan suuri.

Makuuhuoneessa oli sänky, jollainen on jokaisen loman tarpeessa olevan mieleen. Sopiva patja ja neljä muhkeaa tyynyä. Perhepäivähoitajan uniunelma.
Loman kunniaksi olimme maahan tullessamme ostaneet Dubain TaxFree -myymälästä pullon kuplivaa ja kyllä se kelpasi poksauttaa auki. Dubaissahan ei alkoholia ole kaupan joitakin hotelleja lukuun ottamatta, mutta alkoholittomia ihania juomia löytyy sitäkin enemmän.
Ennen auringonnousua heräsimme viereisestä moskeijasta kantautuvaan rukouskutsuun, joka alkuhämmennyksen jälkeen oli kaunista kuunneltavaa.
Aamupala Somewhere-hotellissa oli ruhtinaallinen: todella laadukas kattaus kevyttä aamupalaa ja tuhtia lounasta. Sillä määrällä maukasta ruokaa jaksoi pitkälle.

Meillä oli aikaa pyörähtää hotellin vieressä sijaitsevassa Deira City Mallissa, joka hämmästytti koollaan, vaikkei suurin kauppakeskuksista olekaan.
Metrolla siirryimme Tecomin kaupunginosaan Internet Cityn pysäkin tuntumaan. ATANA-hotellin majoitus ei kyllä ainakaan hävinnyt kyllä Somewhere-hotellille. Aivan upea aula flyygeleineen ja upeine lasikoristeineen toivotti tervetulleeksi. 





Huone oli siisti ja kaunis, hotellin kyllä tunnisti uudeksi rakennukseksi. Henkilökunta hymyilevää ja ystävällistä, kaikki sujuvaa.
Tässäkin hotellissa oli mieletön aamiainen: kokki valmisti paistettuja munia toiveen mukaan, noutopöydistä löytyi vihreästä salaatista lebneh-palloihin, naudanlihapekonista kanakotletteihin, tuoreista hedelmistä kaurapuuroon. Paljon, mistä valita.
Hotellin ravintolaa kokeilimme kahteen otteeseen: kummallakin kerralla olimme uupuneita päivän kävelyistä ja huonepalvelu toimitti ruuat kärryillä huoneeseen. Taivaallista currya, herkullista linssikeittoa, erilaisia leipiä koritolkulla, maukkaita levitteitä ja salaatteja. Keittiö oli sekoitus itäisen Välimeren keittiötä ja intialaista, pakistanilaista ja libanonilaista ruokakulttuuria. Maukasta. Ja kun kameleiden maassa ollaan, täytyyhän kamelin maitoakin maistaa!



Dubai tuli pintapuolisesti nähdyksi neljän päivän aikana. Valitsimme jo ennalta muutaman paikan, jotka halusimme nähdä: Burj Kalifa, uimaranta ja Burj al Arab-hotelli, Palmusaari ja sen Atlantis-hotelli, Dubai Mall & akvaario, kulta-souq, tanssivat suihkulähteet, Mall of Emirates sekä JBR ranta kameleineen. Kaikki ne näimme. Joka päivä kävelimme noin 15-20 kilometriä, joten metro, taksi tai bussi eivät ole ainoat mahdolliset liikkumavälineet, vaikka niin usein sanotaan.















 
 
Ihmiset olivat hymyileviä ja perheet liikkuivat paljon yhdessä. Isät työntelivät rattaita ja kantoivat vauvoja rintarepuissa siinä missä äiditkin.

Herkkutärppeinä pari hyvää kahvilaa, joissa valinnanvaikeus on taattu. Ja herkkuähky!

* HUMMINGBIRD BAKERY
* CHEESECAKE FACTORY (Herkkuruokaa myös, tietenkin!)






Mukava kokemus oli Dubai ja mikä parasta, sieltä löytyy melkoisen takuuvarma aurinko myös lyhyelle kaupunkilomalle talviaikana.